Orkideaparantola

Juttuhan on niin, että rakastan orkideoja. Jossain vaiheessa olen myös oppinut pitämään ne hengissä. Tällä hetkellä vanhin orkideani on vähän yli kaksivuotias. Yhteensä omistan neljä orkideaa. Tuossa kahdessa vuodessa olen saanut orkidean kukkimaan uudestaan muistaakseni kaksi kertaa:) Tälläkin hetkellä yksi on siinä vaiheessa, että nuppuja löytyy pitkä rivi, mutta odotellaan vielä aukeamista. Orkideat liittyy aiheeseen kahdestakin syystä:

A.  Päivärutiinien luomiseen elämässä
B. Tavaroista huolehtimiseen, kun ne on ostanut

A tapaus kertoo siitä, kuinka kasvit on helppo pitää elossa, kun suunnittelee kastelulle ja lannoittamiselle selkeän rutiinin. Itse olen ottanut tavaksi aina sunnuntaina kastella kaikki orkideani. Muut kasvit eivät ole meillä niin tarkkoja, että niitä kastellaan silloin tällöin. Mutta orkideat menevät sunnuntaisin kylpyyn. Ja lannoitus tietyin väliajoin.

B tapaus on seuraavanlainen; Yhdelle orkideoista kävi niin ikävästi, että kun olin kastellut orkideat viikottaiseen tapaan ja jättänyt kukat valumaan tiskialtaaseen, niin mies sitten kaatoi kiehuvat pastavedet samaan lavuaariin... Ensin huomasin alimmaisten isojen lehtien kärventyneen kärjistä ja ne muuttuivat ruskeiksi. Lehdet alkoivat myös nahistua. Tapauksesta on kyllä jo kuukausia ja edelleen kukka on elossa. Tänään vain samaisen viikottaisen kastelun yhteydessä huomasin, että orkidea ei oikein pysy enää mullassaan kiinni ja on ihan vinossa. Lähemmässä tarkastelussa kävi ilmi, että myös juuret kärsivät kiehuvasta vedestä ja kaikki juuret ovat kuolleet pois. Irroitin kasvin mullastaan, putsasin mullasta kuolleet juuret ja istutuin sen takaisen syvemmälle ja suorempaan. Muutama uusi juuri on alkanut kasvaa ja peukkua pidellen toivon, että elinvoimaa tällä yksilöllä vielä riittäisi.

Mullasta irroitettu, kuollutjuurinen orkideaparka:(

Uudelleen istutettu orkidea. Onko toivoa?