Yhden ostoksen olen taas tehnyt. En tiedä kehtaanko sen edes sanoa julki...Noh, jauhosihti. Ihan oikeasti en jaksa siivota leipomisen jälkeen jauhoja pöydältä, kun olen kaatanut ne leveästä sihdistä osa kulhoon ja osa pöydälle. Tämä vaan on nyt näitä elämää ja arkea helpottavia tekijöitä. Leivonpahan sitten taas enemmän mielelläni leipää ja siivoamisen kuluu vähemmän aikaa. Sitä, miksi en sitä ostanut käytettynä, vaan uutena mietin hetken ostoksen teon jälkeen, mutta tulin tulokseen että aika-vaiva-raha-suhde oli tässä kohdallaan. Kuutisen euroa siitä pulitin. Joten se siitä. Se oli siis kolmas uutena ostamani tavara lakon alun jälkeen.
Mietin jälleen tuota määritelmää, että mitä saa ostaa ja mitä ei saa ostaa. Tavaroiksi, joita jaa ostaa, enkä viitsi niitä tänne edes ostaessani luetella kuuluu pesuaineet, meikit, hiusvärit...
Lastenvaatteiden ostoja ja myyntejä olen seurannut helmikuusta. Huomasin, että kirpputoreilla osteluuun kului yllättävän paljon rahaa. Vaikka lähes kaikki siis tulisikin käyttöön ( kyllä sielläkin osaan virheostoksia tehdä). Mutta kun ostan pojille myös varastoon vaatteita, niin rahaa kiinnittyy sinne varastoon. Ja kun taloutemme tällähetkellä on aikalailla kädestä suuhun tyyppistä. Eli aloin myös ahkerammin myymään lasten vaatteita ja käymään läpi koko varaston tilanteen, että löytyykö niitä virheostoksia tai tuplavaatteita. Ja jos nuoremmalle on säästetty jotain, mitä ei kolmeen vuoteen käytetä ja se olisi järkevä myydä, niin myyn. Jotta raha olisi tässä ja nyt. Nyt myynnitjaostot liikkuvat n. 100€ pintaan kuukaudessa ja kokonaistilanteessa olen muutamia kymppejä plussalla. Ja helpottaa tosi paljon jo siinä vaiheessa, kun tietää totuuden, niin ei tarvitse arvailla numeroita.
Kirpparimyyjäksi ryhdyin juuri myös. Tapiolaan avataan huhtikuun alussa uusi itsepalvelukirpputori (Toinen kierros) ja avajaistarjouskena sai kaksi viikkoa pöytävarausta yhden hinnalla. Sijainti on hyvä, yhden bussin päässä, ja tänään vein ekan satsin tavaraa rattailla poitsun kanssa. Vielä muutaman kuljetuksen teen, kun vien tavaroita ja kaikki kuljetan siis bussilla. Tavaroiden poishakuun palkkasin kuitenkin äitini ajamaan autoa, kun tavaramäärä on kerralla liian suuri julkisissa kuljetettavaksi. Mutta julkisilla ja varsinkin rattaden kanssa tuo kuskaaminen tulee halvaksi ja ekologiseksi. Kirppari on myös työmatkani varrella, joten pystyn hoitamaan myyntipaikan siistinä pitämisen ja pienet tavaranlisäykset siinä sivussa. Tällä kirpparilla ekstrahyvää on se, että myyntiä voi seurata netistä omalta asiakastililtä tavara tavaralta.
Olisi hauskaa myös tietää kuinka monta tavarayksikköä olen saanut raivattua elämästäni tänävuonna. Se ei kuitenkaan näy kotona tyhjinä hyllyinä tai lisääntyneenä säilytystilana. Sitä ihmettelen! Huomenna on vielä apuahukuntavaraan kurssikerta. Katsotaan mitä siellä oppii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti