Miten pysyä erossa shoppailusta

Itse olen ennen ollut sellainen ostelijatyyppi, että tietyin väliajoin on ollut pakko lähteä vaatekauppoihin kiertelemään ja ostamaan jotain kivaa itselle. Harvoin siihen on liittynyt tarve. Eli ostamisella olen halunnut hyvää mieltä. Ja ole halunnut omistaa tavaran, joka tuo hyvää oloa. Ainakin siis ostohetkellä. Uutuuden viehätys kuitenkin aika nopeasti laantuu ja on ihan sama, olisiko ostanut tavaraa sittenkään. Kohta se ei tunnu enää missään. Välillä huomaan morkkiksen tulevan. Tähän mennessä on ollut kausia, jolloin olen vähentänyt rahan kuluttamista ennalta suunnittelemattomiin kohteisiin. Sen jälkeen on tullut hyvä mieli ja hyvä olo ja olen antanut itselleni palkinnoksi oikeuden ostaa mitä vain kivaa tai kaunista. Ja se kausi on jatkunut, kunnes olen joutunut katsomaan tiliotetta (yleensä, kun on maksanut laskua verkkopankissa). Ja tällaisen kierteen jälkeen olen päätynyt nyt tähän ratkaisuun.

Monesti olen lähtenyt tuohon viereiseen kauppakeskukseen vain viettämään aikaa tai tuulettumaan lastenhoidosta. Siis mitä ajan tuhlausta, pitäisikin alkaa laskea myös säästettyjä minuutteja, eikä vain euroja. Yleensä en ole palannut sieltä tyhjin käsin. Nyt kun tiedostan, etten oikeastaan edes halua shoppailla, en lähde sinne muuta kuin ruokakauppaan. Vielä ei ole tehnyt tiukkaa... Edelleen odotan, milloin alkaa mieli ostella. Nykyään, jos haluan tuulettumaan noista lapsista taidan lähteä vaikka kävelylle, tai kirjastoon.

Aloin eilen automaattisesti lukea iltalukemiseksi Gloriaa, jonka anoppi toi. Ja toi vähän muitakin naistenlehtiä. Kun pääsin muutaman sivun alusta eteenpäin ja katselin muotikuvia, taas päähän iskeytyi, että ainiin, enhän edes halua ostaa tai omistaa nyt mitään uutta vaatetta. Mietin hetken jatkanko lukemista, että mitäs sitten, jos bongaan sivuilta jonkun kauniin vaatekappaleen, jonka haluan. Tai harvemminhan suoraan olen mitään samaa ostanut, kuin lehdessä, mutta samaa tyyliä tai ideaa olen voinut kaupasta ostaa, jonka olen lahdistä keksinyt. Varovasti jatkoin lukemista eteenpäin, mutta ei siinä tullut mitään himoa. Jokaisen nätin vaatteen kohdalla odotin, että tuleeko shoppailutunnetta, mutta ei onneksi tullut. 

Eilen tuli sähköpostiin taas yhden nettikaupan uutiskirje, jotain alennuksia ja tarjouksia ja mitälie. Syksyn mittaan olen irtisanoutunut lähes kaikista uutiskirjeistä, mutta nyt kyllä aion lopettaa ne viimeisetkin, mitkä vielä pääsevät perille asti. Eilinen tapaus on ollut sellainen, etten ollut KEHDANNUT lopettaa uutiskirjettä, joska olen saanut kyseisestä paikasta hyvää henkilökohtaista palvelua puhelimella. Siis myyjä on soittanut minulle, kun kysyin erästä asiaa. Mutta tulin järkiini. Kenenkään ei pidä ottaa itseensä siitä, että en halua kuluttaa.

Huomenna tapahtuu myös yksi elämääni ja ostolakkoa helpottava asia. Olen ennenkin kulkenut töihin bussilla ja vaihtanut bussia Tapiolan keskustassa. Nyt bussit eivät enää liikennöi kauppojen läheisyydessä, vaan siirtyvät täysin tyhjälle tielle, missä ei todellakaan ole yhtään putiikkia. Keskustaan tulee olemaan pitkähkö kävelymatka, joten tuskin sinne enää eksyn.